Sokerimassakokeiluja: kakunkoristeet

Kaikki alkoi Facebookin mainoksesta. Mainoksessa oli erivärisiä sokerimassoja, toinen toistaan upeamman värisinä. Kuvan nähtyäni päätin, että ainakin kokeilen sokerimassaa kakun kuorrutteena. Marsipaanimassaa en ole koskaan edes harkinnut, koska en pidä sen mausta.

Netin ihmeellisestä maailmasta löytyy paljon ohjeita sokerimassan käsittelyyn. Päätin aloittaa varovaisesti, en kuorruttamalla isoa täytekakkua sokerimassalla, vaan tekemällä siitä kakunkoristeita, ruusuja. Ensimmäiseksi täytyi tietysti suunnata kauppaan hakemaan tarvikkeita: itse massaa ja ns. muotoilukyniä.

Sokerimassakukkien valmistukseen tarvittavia aineita ja välineitä

 Massan käsittely oli periaatteessa suhteellisen helppoa, se kauliutui nätisti eikä varoitteluista huolimatta tarttunut alustaan. Mutta massan muodonmuutos kauniiksi kukkasiksi ei sitten ollutkaan niin helppoa.

Ensimmäinen yritys ei mennyt ihan nappiin

Ensimmäisellä yrityksellä kaulitsin massan aivan liian ohueksi ja yritin tehdä ruusuista liian isoja. Mutta yrityksen ja erehdyksen metodilla työ eteni ja vaikka lopputulos ei ehkä ruusuja muistuta, niin ehkä nuo sentään kukkasiksi tunnistaa, vai mitä sanotte?

Sokerimassakukat kuivumassa folioalustalla

Ja nyt kun koristeet on valmiina, niin seuraavaksi täytyy tietysti tehdä pieniä leivonnaisia, jotka kuorrutan massalla. Mutta siitä lisää myöhemmässä postauksessa.

Lassen kuhasta Helenan ahveniksi

Tämän viikon keittokirjavalinta osui Anna Bergenströmin Joka kokin keittokirjaan. Kirja on sellainen peruskeittokirja, joka sisältää liha- ja kalaruokien ohjeita, pastaa, riisiä, jälkiruokia, leivontaohjeita ja paljon muuta. Mies toivoi viikonlopuksi kalaruokaa ja tutkittuani kirjan kalaruokaosioita päädyin ohjeeseen nimeltä Lassen kuha. Kaupassa tuli sitten pieniä mutkia matkaan, kun kuhaa ei ollut saatavilla, joten päätin korvata kuhan ahvenella.

Pastettua ahventa valkoviinikastikken kanssa

Paistettua kalaa ja valkoviinikastiketta

Kuha- tai ahvenfileitä, 150 - 200 g syöjää kohti

Vehnäjauhoja

Suolaa

Voita

Kastike:

1,5 dl vettä

0,5-1 kalaliemikuutiota

1 dl kuivaa valkoviiniä

2 dl ranskankermaa

Valkopippuria

(Suolaa)

2 rkl pehmeää voita

1 nippu ruohosipulia

Tee ensin kastike ja mahdolliset lisukkeet valmiiksi ja paista kalat vasta viimeiseksi juuri ennen ruokailua.

Laita vesi, liemikuutio, ranskankerma ja suurin osa viinistä kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä ilman kantta noin 10 minuuttia. Mausta hippusella jauhettua valkopippuria ja lisää loput viinistä. Vatkaa pehmeä voi kiehuvan kuuman kastikkeen sekaan. Lisää hienonnettu ruohosipuli. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.

Laita noin 1 dl vehnäjauhoja syvälle lautaselle ja sekoita joukkoon kaksi teelusikallista suolaa. Kääntele kalafileet kevyesti jauhoissa ja paista voissa keskikuumalla lämmöllä kypsiksi (ohuet fileet kypsyvät parissa minuutissa, paksut tarvitsevat vähän kauemmin).

Tarjoa keitettyjen perunoiden tai parsakaalin kanssa.

 Alkuperäisessä ohjeessa neuvottiin käyttämään kokonainen kalaliemikuutio, minä käytin vain 3/4 kuutiosta eikä kastike todellakaan kaivannut enempää suolaa.

En yleensä ole kovin suuri kastikkeiden ystävä, normaalisti söisin paistetun kalan ilman kastiketta, mutta tämä kastike yllätti kyllä positiivisesti. Ja mikä parasta, kastike ei maistunut pelkästään kalan kanssa, vaan sopi erinomaisesti myös keitetylle parsakaalille.

Ja tältä annos näytti omalla lautasella

 

Härkäpapupasta alla bolognese

Härkäpapupastaa alla bolognese

Jossain vaiheessa viime vuonna kiinnostuin härkäpavuista. Syksyllä luin uutisen markkinoille tulevasta härkäpapupastasta, jossa 40 % vehnäjauhoista on korvattu härkäpapujauhoilla. Tämän ansiosta pasta on perinteistä huomattavasti proteiini- ja kuitupitoisempaa. Kun sitten törmäsin kaupassa tähän tuotteeseen, niin pakkohan sitä oli ostaa kokeiltavaksi. Tänään päätin tehdä oman versioni bolognese-kastikkeesta (eli tomaattisesta jauhelihakastikkeesta) ja testata tätä härkäpapupastaa.

Yhtään ei tuote hävinnyt perinteiselle pastalle. Tottapuhuen, jos en olisi tiennyt, että kyseessä on härkäpapupasta, niin yhtään en olisi epäillyt pastan "aitoutta". Pastan rakenne ja maku vastaavat täysin perinteistä pastaa, ainoastaan väri on keitettynä hieman ikävän harmaa. Ehkäpä valmistaja voisi alkaa värjätä pastaa pinaatilla tai punajuurella tai millä näitä perinteisiäkin pastoja oikein värjätään.

Suosittelen lämpimästi!

Härkäpapupastaa bolognese-kastikkeen kanssa

 n. 3 annosta

400 g naudan jauhelihaa (10 %)

1 sipuli

1 valkosipulinkynsi

1 porkkana

3 rkl ruokaöljyä

n. 300 g paseerattua tomaattia

1 tl kurkumaa

1 tl suolaa

pippuria maun mukaan

1-2 dl vettä

Härkäpapupastaa

(Kesäkurpitsaa)

Grana Padano -juustoa (tai parmesaania)

Kuori sipulit ja porkkana. 

Pilko sipulit pieniksi ja kuullota osassa öljyä kunnes ovat kypsiä. Huomaa, että sipuleita ei ole tarkoitus ruskistaa, vaan hauduttaa ne miedolla lämmöllä ihanan pehmeiksi ja makeiksi.

Raasta porkkana hienoksi raasteeksi.

Ruskista jauheliha lopussa öljyssä. Mausta jauheliha kurkumalla, suolalla ja pippurilla.

Laita jauheliha, sipulit, porkkanaraaste ja paseerattu tomaatti kattilaan. Lisää vettä tarpeen mukaan ja anna hautua kypsäksi. Jos on kiire, niin kastike kypsyy samassa ajassa kun keität pastan, mutta mikään ei estä hauduttamasta kastiketta vaikka kokonaisen tunnin, maku syvenee, kun kastike saa muhia miedolla lämmöllä kannen alla.

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja tarjoile kastikkeen kanssa.

Raasta päälle runsaasti Grana Padano -juustoa tai parmesaania.

Keventäjä tai karppaaja korvaa pastan osin tai kokonaan kesäkurpitsalla. Maistuu muuten todella hyvältä tämän kastikkeen kanssa!
 

Straccotto (ilman sienikastiketta), osa 2

Lauantain kokkailun tuloksena syntyi ylikypsää naudanpaistia (straccotto) enemmän kuin yhdelle aterialle tarvittiin. Jalostin siitä sunnuntaille karppiversion lihatortilloista. Tortillat ovat yleisesti ottaen erittäin kätevää ruokaa, koska jokainen ruokailija voi itse päättää mitä haluaa annokseensa laittaa. Cosmopolitan-salaatin lehdillä voi mainiosti korvata perinteiset jauhotortillat, jolloin ruoka sopii hyvin karppaajallekin. Täytteiden valintaa rajaa vain mielikuvitus, alla on kuvattu minun valintani.

Karppitortilla lihatäytteellä

 Karppitortillat lihatäytteellä

Lihatäyte:

Kypsää naudanpaistia

Sipulia

Öljyä

Guacamole:

Kypsä avokado

Tomaatti

(Sipuli)

Suolaa

Mustapippuria

Tarjoiluun:

 Tomaattia

Kurkkua

Kiinankaalia

Tacokastiketta

Kermaviiliä

Juustoraastetta

Cosmopolintan-salaattia

(Jauhotortilloja)

Kuori sipulit ja leikkaa ne ohuiksi siivuiksi.

Laita öljy ja sipulit paistinpannuun ja anna muhia miedolla lämmöllä.

Lisää liha sipuleiden sekaan lämpenemään.

Ota avokadon liha kulhoon ja muussaa se haarukalla tai sauvasekoittimella.

Lisää pieneksi pilkottu tomaatti (ja halutessasi sipuli).

Mausta suolalla ja pippurilla.

Pilko lisäkekasvikset pieneksi kuutioiksi.

Kasaa Cosmopilitan salaatin lehdelle lihatäytettä, guacamolea, kasviksia, kastikkeita ja juustoraastetta, kääräise kasaan ja nauti :) Nämä täytteet maistuvat myös perinteisten jauhotortillojen kanssa, jos kaikki seurueesta eivät karppaa.

Stracotto alla fiorentina, osa 1

Mureaakin mureampaa pihvikarjan sisäpaistia

 Tämän viikon valinta keittokirjahyllystä oli Maxine Clarkin "Makuja Toscanasta". Aikani kirjaa selailtuani päädyin valmistamaan reseptiä, jonka nimi italiaksi on straccotto alla fiorentina eli häränpaisti sienikastikkeen kera. Kirja on kyllä täynnä toinen toistaan houkuttelevampia ohjeita, joten tulen varmasti palaamaan sen maailmaan myöhemmin uudestaan.

Viikon keittokirja

Häränpaisti sienikastikkeen kera

1,3 kg pala härän (tai naudan) sisä- tai paahtopaisti

0,5 (oliivi)öljyä

2 sipulia

2 sellerinvartta

2 porkkanaa

2 valkosipulinkynttä

30 g kuivattuja tatteja

2 laakerinlehteä

4 tuoretta timjaminoksaa

4 tuoretta salvianlehteä

3 dl punaviiniä

1 l lihalientä

suolaa

mustapippuria

Kuori ja pilko sipulit, sellerinvarret ja porkkanat pieniksi kuutioiksi.

Mausta paisti suolalla ja pippurilla. Kuumenna öljy padassa ja ruskista liha.

Siirrä liha hetkeksi syrjään ja laita kasvikset, sienet ja yrit pataan. Anna kypsyä miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia, hämmennä seosta usein etteivät kasvikset karamellisoidu. 

Mikä ihana tuoksu padasta nouseekaan jo tässä vaiheessa

Kaada viini pataan ja anna kiehua kunnes alkoholi on haihtunut.

Lisää lihaliemi ja sekoita hyvin. 

Laita liha takaisin pataan. 

Peitä pata kostutetulla voipaperilla ja kannella. Anna ruoan kypsyä 175 asteisessa uunissa noin kolme tuntia, kunnes liha on kypsää ja mureaa.

Nosta paisti padasta ja viipaloi.

Soseuta kastike sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Kuumenna kastike ja tarkista maku.

Kaada runsaasti kastiketta lihan päälle.

Alkuperäisessä ohjeessa oli sieniä 50 g, minä käytin niitä vähemmän,johtuen sienten pakkauskoosta ja hintavuudesta. Jos itsellä sattuu olemaan vaikka kuivattuja kanttarelleja, niin niitä voisi varmasti käyttää tähän ruokaan ihan yhtä hyvin kuin tattejakin.

Kastike oli minun makuuni melko voimakasta, joten pehmensin sitä tilkalla kermaa. Mielestäni kastike itsessään ei tarjonnut mitenkään elämää suurempaa makuelämystä ja lihakin oli hieman kuivaa, mutta yhdessä näistä kahdesta syntyi erittäin maukas kokemus :) Kannattaa siis kaataa sitä kastiketta todella runsaasti lihan päälle.

Ohjeessa kehoitettiin tarjoilemaan ruoka hyvän leivän kanssa. Meillä oli lisäksi valkosipulin kanssa voissa paistettuja ruusukaaleja ja salaattia. Keitetyt perunat tai riisi varmasti sopisi myös lisäkkeeksi.

Naudan sisäpaistia sienikastikkeen ja ruusukaalien kanssa

Snickerspiirakka

Toinen salaisen leivontaystäväni lähettämä "suklaaohje" oli snickerspiirakka. Vierailu kotipuoleen tarjosi hyvän tilaisuuden kokeilla tätä ohjetta. Jotenkin tuntui hieman hämmentävältä leipoa suklaapiirakkaa, johon ei itseasiassa tullut yhtään suklaata, mutta rohkeasti ryhdyin siskon ja äidin kanssa toimeen. Kannatti olla rohkea sillä piirakasta tuli erittäin hyvää. Jopa niin hyvää, että sokeria välttelevä äitini otti kakkua toisenkin palan :)

Snickerspiirakka

Snickerspiirakka

100 g voita

1,75 dl (vahvaa) kahvia

2,5 dl vehnäjauhoja

1,5 dl sokeria

2 rkl tummaa kaakaojauhetta

1,5 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1,5 kananmunaa (tai 2 pientä)

Kuorrutus:

2 dl kuohukermaa

2 dl fariinisokeria

n. 2 dl suolapähkinöitä

Mittaa kattilaan kahvi ja voi. Kiehauta ja anna jäähtyä kädenlämpöiseksi.

Mittaa kuiva-aineet kulhoon ja sekoita. Lisää rasva-kahviseos kuiva-aineiden sekaan.

Vatkaa munat puuhaarukalla taikinaan.

Vuoraa n. 24 cm irtopohjavuoka leivinpaperilla ja kaada taikina vuokaan.

Paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Jäähdytä kakku.

Mittaa kerma ja fariinisokeri kattilaan ja keitä hiljalleen, kunnes seoksesta tulee kinuskia.

Rouhi suolapähkinät ja lisää kinuskiin.

Kaada kinuski jäähtyneen kakun päälle.

Laitoin taikinaan vain yhden kananmunan, koska munat olivat suuria ja taikina oli muutenkin todella löysää. 15 minuutin paistoaika ei riittänyt, vaan kakku oli uunissa noin 25 minuuttia. Kyseessä ei kuitenkaan mielestäni ole sellainen mutakakku-tyyppinen kakku, jonka täytyy jäädä keskeltä lähes valuvaksi. Ohjeessa oli vielä maininta, että kakun voisi nauttia vaniljajäätelön kanssa, mutta hyvää tämä oli kyllä ihan sellaisenaankin. Kinuskiin voisi ehkä ripauttaa hyppysellisen suolaa, jos suolapähkinät eivät ole kovin suolaisia. Miettiin siskon kanssa myös, että kakun päälle voisi ehkä laittaa sulatettua suklaata vaikka koristeraidoiksi, onhan kyseessä sentään snickerskakku :)

 Äidin kaapista löytyi tällainen ihastuttava keittiöpyyhe. Voisikohan tästä tehdä vaikkapa taulun? Otan mielelläni vastaan jonkun hyvän tuunausvinkin.

Maailman paras suklaakakku

Sain salaiselta leivontaystävältäni tammikuun paketin mukana suklaisen kahvikakun ohjeen. Maisteltuani kakkua nimesin sen uudelleen - ihan vaatimattomasti - maailman parhaaksi  suklaakakuksi. En muista koskaan maistaneeni näin hyvää suklaakakkua, se suorastaan suli suussa.

Maailman paras suklaakakku

Maailman paras suklaakakku

 (1 iso tai 2 pienempää)

80 g suklaata

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

2 rkl kaakaojauhetta (tummaa)

175 g voita

2 dl sokeria

2 munaa

1 dl kermaa

Voitele ja jauhota yksi iso tai kaksi pienempää kakkuvuokaa. Laita kylmään odottamaan taikinaa.

Rouhi suklaa.

Yhdistä kuivat aineet (ei suklaata) ja sekoita kunnolla.

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri.

Lisää munat yksitellen samalla voimaakkasti sekoittaen.

Lisää kuiva-aineet ja kerma vuorotellen seokseen hämmentäen varovasti.

Sekoita vielä lopuksi suklaarouhe taikinan sekaan.

Täytä vuoasta / vuoista max 3/4 taikinalla ja paista 175 asteisen uunin alatasolla.

Kokeile kypsyyttä tikulla. Kakku on valmis, kun taikina ei enää tartu tikkuun. Huomaa kuitenkin, että sulanut suklaa saattaa tarttua tikkuun vaikka kakku olisinkin kypsä.

Suuri vuoka on vanhaa kalustoa, keskikokoisen toi joulupukki ja pieni löytyi salaisen leivontaystävän tammikuun paketista.

Minä tein kakut noissa kahdessa pienemmässä vuoassa, taikina riitti niihin oikein hyvin.Ohjeessa oli annettu paistoajaksi isolle kakulle 30-45 minuuttia ja pienelle 20 minuuttia. Uuneissa on toki eroja, mutta nuo ajat eivät kyllä minun kakuilleni riittäneet. Onneksi tämä asia kuitenkin selviää helposti kakun kypsyyttä kokeilemalla.

Olen pohtinut miksi kakku oli niin tavattoman hyvää. Päädyin kahteen tekijään. Ensinnäkin käytin kakkuun joulun alla Tallinnasta ostamaani Marks & Spencerin tummaa appelsiinin kuorella maustettua suklaata. Koska tässä suklaassa ei ole paljon sokeria, ei kakusta tullut liian makeaa. Lisäksi tuo appelsiinin häivähdys tuo kakkuun upean lisämausteen. Toiseksi, onnistuin ottamaan kakun pois uunista juuri oikealla hetkellä eli siitä ei tullut liian kuiva, vaan sopivasti mehevä. Nam!